Aarni Krohn, kunniaesimies on poissa

Kuvassa Aarni Krohn Juteinin koottujen teosten julkistustilaisuudessa 2009.

Heinäkuun alussa meidät tavoitti viesti: kirjailija Aarni Krohn (s. 7.7.1930) oli poistunut keskuudestamme 28.6.2012. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura menetti kunniaesimiehensä ja yhden pitkäaikaisimmista esimiehistään. Otamme osaa omaisten suruun, jota omalta osaltaan saattaa lievittää se seikka, että jo usean vuoden ajan Aarni oli urhoollisesti taistellut sairautta vastaan. Hänen osallistu­misensa Seuran tilaisuuksiin jäi päivittäisen voinnin määrättäväksi.

Kirjailija Aarni Krohn toimi VSKS:n 22. esimiehenä vuodesta 1999 vuoteen 2010. Tuolloin hän täytti 80 vuotta, mutta osoitti edelleen suurta kiinnostusta seuran tulevaisuutta kohtaan, minkä hänen seuraajanaan saatoin vilpittömästi tuntea.

Aarni Krohnin sukusiteet olivat molemmin puolin Viipurissa: isän puolelta Krohneja, äidin puolelta Thesleffejä. Hän on suorastaan kasvanut kahden suvun risteyskohtaan, josta näköalat olivat niin tieteeseen kuin taiteeseen, virkamiehistöön ja liike-elämään. Vuonna 1930 syntyneelle pojalle ehti muodostua omia muistikuvia kesänvietosta suvun paikoissa ennen sotia ja valtava tietomäärä.

Aarni Krohnin läpimurtoteos oli modernin romaanin nousuun liittyvä Minä Bobrikov (1964). Se oli näkökulmaltaan irtiotto vanhasta Bobrikov -tulkinnasta ja tarkasteli tämän elämää Helsingissä kenraalikuvernöörin itsensä kannalta. Aarni Krohn nousi 1960-luvulla vastustamaan myös Helsingin rakentamisbuumin kulttuuri­vandalismia, kuten Hotelli Kämpin purkamista. Aarnille oli luonnollista asettua 1970-luvun poliittisella kartalla osaksi porvaristoa ja toimia mm. Suomen Kulttuuriliiton puheenjohtajana.

Hän kirjoitti sellaisista Suomen historian teemoista, joihin vähemmän aihetta tuntevat kirjoittajat eivät osanneet tarttua, kuten oopperalibreton Jaakko Ilkka sekä näytelmiä suoraan Viipurin linnan historiasta ja Anjalan liitosta. Helsingin historiasta hän julkaisi useita teoksia. Hänen viimeisin julkaisunsa oli antologia Viipuri – kirjailijoiden kaupunki (2010), jossa asiakirjojen, kirjeiden ja matkakuvausten valossa kuvataan eri aikojen Viipuria ja viipurilaisia. Tämä sopi yhteen Aarnin bibliofiilisten harrastusten kanssa. ”Älkää unohtako kirjoja, kirjallisuutta eikä Viipuria” näillä sanoilla hän toivotti meidät kohti tulevaisuutta.

Aarni Krohnin aikana VSKS:n esimiehenä Seura julkaisi edelleen Toimitteita, joista erityisesti numerot 14 ja 15 ovat hänen päätoimittamiaan. Ne ovat jatkaneet sitä julkaisujen kulttuuri­historiallista linjaa, jolle seura omistautui jo 1970-luvun puolivälistä alkaen professori Viljo Nissilän ja professori Otto-Iivari Meurmanin aktiivisuudella – muita unohtamatta. Aarni harrasti tietenkin myös Seuramme historiaa ja selvitteli Seuralle alusta alkaen kuuluneen Adam Wilken rahaston mutkikkaita vaiheita. Aarnin puheenjohtajakaudella toimitteissa oli paljon henkilö­his­to­rioita, mutta myös tärkeitä lähdejulkaisuja, kuten Havemanin ylistyspuhe Viipurille ja C.J. Ståhlbergin kirjeenvaihtoa. Aarnin aikana tehtiin pitkä työrupeama, Jaakko Juteinin Koottujen teosten toimitustyö. Projektista vastasi hänen poikansa Klaus Krohn, joka myös osallistui viime vuonna sähköisen version laadintaan. Aarni Krohnin aikana myös tuotettiin kaksi näköispainosta.

Aarni Krohnin toimintaa on aina elähdyttänyt syvällinen ymmärrys historian merkityksestä inhimillisen kulttuurin pohjana. Siitä tulee välittää ja kantaa vastuuta – se on jokaisen humanistin ja kansalaisen velvollisuus. Seuramme toimintatapoja leimasi Aarnin aikana kaikessa sivistyneisyys ja arvokkuus. Tällekin perinteelle on hyvä ja syvä perustelunsa, joka nousee ihmisarvosta ja on hyvä ohjenuora kaikelle ihmisten väliselle kanssakäymiselle. Aarni Krohn on jättänyt Viipurin Suomalaiselle Kirjallisuusseuralle tässäkin suhteessa hienon perinnön vaalittavaksi.

Pentti Paavolainen, esimies